Naiset poliisikoulutuksessa

Naispoliisitoiminta alkoi jo 1900-luvun alkupuolella, jolloin naisia värvättiin poliisin palvelukseen pääasiassa huolehtimaan huonoille teille joutuneista naisista ja lapsista. Toimenkuva vastasi enemmän nykyisen sosiaalityöntekijän roolia kuin poliisin tehtävää, ja monissa kaupungeissa tittelinä oli "hoitajatar".

Naispoliisikursseja järjestettiin vain satunnaisesti. Vuosikymmenten ajan naispoliisien määrä, palkka sekä koulutus- ja etenemismahdollisuudet poliisiorganisaatiossa pysyivät vähäisinä.

Yhteinen koulutus naisille ja miehille

Naispoliisien asema alettiin 1970-luvulta alkaen nähdä enenevässä määrin tasa-arvokysymyksenä. Vuodesta 1974 alkaen naiset saivat hakea poliisikoulutukseen ilman erillistä lupaa. Naisille ei enää järjestetty omia naispoliisikursseja, vaan naiset ja miehet saivat saman poliisikoulutuksen. Valintakokeet mahdollistivat entistä useamman naisen pääsyn poliisiksi.

Koulutusmuutoksen ansiosta lähes kaikki poliisin tehtävät avautuivat vähitellen naisille.

Vaikka naisten osuus poliisikoulutuksessa on edelleen pienempi kuin miesten ja heidän etenemisensä päällystötehtäviin on vähäisempää kuin miehillä, muutos on merkittävä. Nykyään naispuolinen poliisi on poliisi – ei naispoliisi, jolla on erilaiset työtehtävät kuin miehillä.

Lue aiheesta lisää Julia Janssonin ja Markus Karin artikkelista teoksessa Muodollisesti pätevä? Poliisikoulutus itsenäisessä Suomessa (sivut 454–485).

Siirry teokseen Muodollisesti pätevä? Poliisikoulutus itsenäisessä Suomessa