Navigointivalikko

Kuvapankki sisältö

Kuvapankki

Kuvapankistamme löydät Poliisimuseon näyttelyihin ja poliisihistoriaan liittyviä valokuvia. Voit käyttää kuvapankin kuvia ilmaiseksi esimerkiksi lehtijutuissa ja esitelmissä, jotka liittyvät poliisin historiaan ja Poliisimuseoon.

Merkitsethän kuvan yhteyteen, että kuva on Poliisimuseon kokoelmista (esimerkiksi: ”Kuva Poliisimuseo”). Tarkemman tiedon kuvalähteestä löydät jokaisen kuvan yhteydestä.

Kuvaan liittyvät tiedot näet klikkaamalla kuvaa tai sen nimeä. Samasta paikasta voit myös ladata kuvan omalle koneellesi suuremmassa koossa.

Kuvapankki toimii paremmin isolla näytöllä kuin kännykällä.

Jos kuvapankin kuvissa ei ole etsimääsi kuvaa, voit ottaa yhteyttä maksulliseen kuvapalveluumme.

Lisätietoa maksullisesta kuvapalvelusta

Kuvapankki kuvagalleria

  • Näyttelyn tunnuskuva museotilassa, kuvassa lukee: Poliisi paikalla!

    Poliisi paikalla!

    Miten poliisin työ on muuttunut vuosikymmenten aikana? Mitä teki kyytirättäri, entä huoltopoliisi? Milloin Suomen ensimmäiset nettipoliisit aloittivat työnsä?

    Poliisimuseon Poliisi paikalla! -perusnäyttely vastaa näihin ja moniin muihin kysymyksiin. Perusnäyttelyssä kerromme niin noitavainoista, henkirikoksista, valtionpetoksista kuin nykypäivän kyberrikollisuudestakin.

    Kuva Poliisimuseo

    Lataa kuva (1,6 Mt)

  • Näkymä museon näyttelystä. Kuvassa muun muassa seinässä oleva Poliisi-kyltti ja Poliisi – pääsy kielletty -nauhaa, taustalla olevalla seinällä aseita.

    Näkymä näyttelyyn

    Poliisi paikalla -näyttelyssä pääset kulkemaan pitkin katuja ja kujia, joiden varsilla poliisin arjen työ tapahtuu. Esillä on eri aikakausien "rikollista maisemaa": rikoksia, onnettomuuksia ja poliisin asiakkaiden elämän nurjaa puolta.

    Kuva Poliisimuseo, Jarkko Järvinen

    Lataa kuva (7,4 Mt)

  • Museon sisällä tummansininen Saab-merkkinen poliisiauto, jossa poliisin vilkut katolla. Taustalla näkyy tietokoneruutuja ja valokuvia.

    Poliisin Saab-auto vuodelta 1988

    Poliisimuseon perusnäyttelyssä on esillä poliisin erilaisia kulkuneuvoja.

    1970-luvulla tavallisimmat poliisiautot olivat Uudessakaupungissa valmistetut Saabit. Tuotekehittely teki Saabeista varmoja työautoja. Vuodesta 1974 alkaen osa autoista maalattiin sinivalkoisin poliisitunnuksin. Kuvassa on poliisin Saab vuodelta 1988.

    Kuva Poliisimuseo

    Lataa kuva (2,3 Mt)

  • Puinen rekisteröintituoli, jossa rikoksesta epäiltyjä kuvattiin poliisin rekisteriin. Etualalla on valokuvaamiseen liittyvä suurikokoinen lamppu.

    Epäiltyjen rekisteröinti­tuoli

    Poliisimuseon perusnäyttelyssä museovieras voi tutkailla muun muassa näkymää huoneeseen, jossa on vanha epäiltyjen rekisteröintituoli. Rikoksista epäillyistä otettiin valokuvat, kun he istuivat tuolissa.

    Museovieraat voivat Poliisimuseossa myös itse istua vastaavaan tuoliin.

    Kuva Poliisimuseo

    Lataa kuva (1,8 Mt)

  • Poliisiasuinen lapsi leikkii Poliisimuseon lastenosastolla. Hänellä on kädessään suurennuslasi, jolla hän katsoo poliisipikkuautoa. Lapsi istuu liikennematon päällä, takana näkyy poliisiaiheinen sarjakuvaseinä.

    Lapsi leikkii Pokelassa

    Lasten omalla osastolla eli poliisikamari Pokelassa riittää tekemistä: lapset voivat esimerkiksi istua pienen poliisiauton rattiin ja leikkiä poliisitalon leluilla. Pokelassa saa koskea esineisiin!

    Pukukaapista löytyy aarre: siellä on lapsille sopivia poliisihaalareita, joita pikkupoliisit voivat pitää päällään museovierailun ajan.

    Kuva Poliisimuseo, Reetta Lepistö

    Lataa kuva (9,3 Mt)

  • Mustavalkokuva, jossa parikymmentä poliisilaitoksen henkilökuntaan kuuluvaa henkilöä poseeraa kameralle kivirakennuksen edessä. Osa ryhmästä istuu ja osa seisoo, lisäksi neljä henkilöä istuu hevosen selässä. Suurin osa henkilöistä on pukeutunut poliisin virkapukuun.

    Poliiseja Kuopiossa vuonna 1913

    Kuopion poliisilaitoksen henkilökuntaa vuonna 1913.

    Kuva Poliisimuseo

    Lataa kuva (4,8 Mt)

  • Mustavalkokuva, jossa virkapukuinen poliisi soittaa puhelimella työpöydän ääressä.

    Poliisi puhelimessa

    Puhelimet olivat ahkerassa käytössä Helsingin poliisilaitoksella jo 1900-luvun alussa.

    Kuva Poliisimuseo, Rikosmuseon kokoelma, A. Rosenberg

    Lataa kuva (4,5 Mt)

  • Mustavalkokuva, jossa Helsingin rautatieasemalla poliiseja partioimassa, aikuisia ja lapsia seisoo ja kävelee matkalaukkuineen.

    Pakoon ilma­pommituksia

    Sodan aikana poliisi valvoi kotirintamalla väestön liikkumista ja evakuointia. Kuvassa on helsinkiläisiä rautatieasemalla lähdössä pakoon ilmapommituksia 27.2.1944. Väkijoukon keskellä on poliiseja.

    Kuva Poliisimuseo

    Lataa kuva (3,5 Mt)

  • Kolme virkapukuista poliisia opastaa olympiaurheilijoita. Kuvassa on myös lapsia ihailemassa urheilijoita. Taustalla on lipputankoja, joissa on eri maiden lippuja.

    Poliisi Helsingin olympialaisissa

    Poliisin edustavuus kansainvälisen yleisön silmissä mietitytti ennen Helsingin olympialaisia 1952. Sotilaallista pukeutumista ja käytöstä haluttiin muuttaa rennommaksi ja ajanmukaiseksi. Pohjoismaissa oli sama suuntaus, ja siviilimäinen "herrasmiespoliisin" puku tuli ensin käyttöön Suomessa. Ennen olympialaisia konstaapelit saivat kielikoulutusta sekä ohjeistusta esiintymiseen, käyttäytymiseen ja yleisöpalveluun.

    Kuva Poliisimuseo

    Lataa kuva (2,4 Mt)

  • Mustavalkokuva, jossa virkapukuinen naispoliisi tarkastaa kuorma-autoilijan paperit.

    Naispoliisi liikenne­valvonnassa 1980–1990-luvulla

    Rikospoliisi palkkasi 1900-luvun alussa siveyspoliiseiksi naisia. Heistä tuli 1920-luvulla huoltopoliiseja, jotka muun muassa huolehtivat pidätetyistä naisista, aviottomista äideistä ja “kulkurilapsista”.

    Ensimmäinen naispoliisikurssi pidettiin vuonna 1923. Naispoliisien koulutus, asema ja palkka olivat pitkään heikommat kuin miehillä. Miehet ja naiset saivat saman poliisikoulutuksen 1970-luvulta alkaen, ja naiset tulivat tuolloin myös järjestyspoliisiin. Vuonna 2019 naisia oli kaikissa poliisitehtävissä paitsi valmiusyksikössä.

    Kuvassa naispoliisi tarkastaa kuorma-autoilijan paperit 1980–1990-luvulla.

    Kuva Poliisimuseo

    Lataa kuva (4,2 Mt)

  • Etualalla ilmassa poliisin miehittämätön ilma-alus (UAS) eli drone. Taustalla alusta ohjaava virkapukuinen poliisi ja autoja.

    Poliisin miehittämätön ilmailu

    Poliisien tekniset varusteet ovat lisääntyneet 2000-luvulla. Kuvassa poliisi käyttää miehittämätöntä ilma-alusta (UAS) eli dronea.

    Kuva Sami Hätönen

    Lataa kuva (8,5 Mt)

  • Suurennuslasi taideteoksen päällä, tutkittavana taulun signeeraus.

    Väärennös tutkittavana

    Väritetty totuus – Taiderikoksia Suomessa -näyttely esittelee keskeisiä Suomessa tehtyjä taiderikoksia ja poliisin tekemää esitutkintaa. Näyttelyssä yleisö pääsee näkemään esimerkiksi Gallen-Kallelan, Schjerfbeckin, Picasson ja Légerin nimiin tehtyjä väärennettyjä maalauksia.

    Kaikki näyttelyn teokset kuuluvat nykyään Poliisimuseon kokoelmiin. Alun perin ne on takavarikoitu poliisin esitutkinnan yhteydessä ja tuomittu valtiolle rikoksentekovälineinä.

    Kuva Poliisimuseo, Jarkko Järvinen

    Lataa kuva (6,5 Mt)

  • Museovieras katsoo taiderikosnäyttelyssä maalaustelineessä olevaa teosta, josta näkyy takaosa kameraan päin. Taustalla seinällä on pensseleitä, värejä ja muita taiteilijavälineitä.

    Museovieras taide­rikos­näyttelyssä

    Väritetty totuus -näyttely ei ole taidenäyttely, vaan se käsittelee taiderikoksia ja niiden historiaa sekä poliisin ja taideasiantuntijoiden tekemää tutkintaa. Samalla yleisölle tarjotaan mahdollisuus tutustua vaikkapa siihen, miten saattaa erottaa väärennetyn työn aidosta tai mitkä ovat huijarimyyjien kikkoja taidekaupassa.

    Näyttelyn teokset ovat aitoja väärennöksiä ja usein väärennetyllä aitoustodistuksella myytyjä – mikään ei ole sitä miltä näyttää.

    Kuva Poliisimuseo, Reetta Lepistö

    Lataa kuva (6,3 Mt)

  • Pöydälle levitettyjä pöytäkirjoja ja muita esitutkintamateriaaleja, joiden keskellä on kehyksissä oleva taulu. Päällimmäisenä kahdet museon kuulokkeet, joista museovieras voi kuunnella näyttelyyn liittyviä tietoja.

    Esitutkinta­materiaalia näyttelyssä

    Taiderikos­kokonaisuudessa rikoksista epäiltiin yli 30 henkilöä. Esitutkintamateriaalia kertyi noin 30 000 sivua, ja esitutkintapöytäkirjoja laadittiin toistasataa. Rikoskokonaisuus vaati poliisilta uuden toimintaympäristön ymmärrystä, joten he opiskelivat taiteen käsitteitä ja perehtyivät taidemarkkinoiden lainalaisuuksiin.

    Kuva Poliisimuseo, Jarkko Järvinen

    Lataa kuva (5,0 Mt)

  • Kaksi maalausta museon näyttelyssä. Toinen riippuu seinällä, ja siitä näkyy lähinnä kullanvärinen kehys ja pieni osa tummaa teosta. Toinen on maisematyö maalaustelineessä.

    Taideteoksia kehyksissä

    Taidepetosten lähtökohta on, ettei ostaja tunnista teosta väärennökseksi tai hän ei tiedä aidon työn käypää hintaa. Huijarit saattavat nähdä rikosten eteen paljonkin vaivaa. Väärennöksille esimerkiksi sepitetään uskottava alkuperä ja taustatarina.

    Taideväärentäjät vanhentavat tauluja eri tavoin. Vanhat kehykset antavat uudelle työlle vakuuttavan ilmeen. Väärentäjät myös värjäävät, sotkevat ja naarmuttavat kankaita ja papereita. Tuore öljymaali voidaan kuivata saunassa. Joskus on jopa voitu vain kehystää vanha juliste tai kirjan kuva ja uskotella, että se on aito.

    Kuva Poliisimuseo, Jarkko Järvinen

    Lataa kuva (6,4 Mt)

  • Näyttelyssä esillä oleva piirros taiderikostapauksen kytkennöistä Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Ranskassa. Kuvassa nuolia ja asianomistajakuvioita sekä esimerkiksi tekstejä: ”Taulu myyty Ranskaan 120 000 €” ja ”Noin 10 muuta asianomistajaa”. 

    Yli 40 petettyä asiaomistajaa

    Keskusrikospoliisin tutkimien taiderikosten vahingot ovat olleet vuodesta 2009 lähes 20 miljoonaa euroa. Operaatio FAKEssa tuli ilmi yli 40 petettyä asianomistajaa. Heidän joukossaan oli varakkaita keräilijöitä ja tavallisia kansalaisia, jotka menettivät säästönsä ostaessaan "arvotaidetta". Petetyiksi tulivat niin taiteen harrastajat, alan ammattilaiset kuin taidemuseotkin.

    On todennäköistä, ettei osa väärennösten ostajista ole ottanut yhteyttä poliisiin. Syynä voi olla tietämättömyys, häpeä tai jopa halu laittaa ”vahinko” kiertämään.

    Kuva Poliisimuseo, Jarkko Järvinen

    Lataa kuva (5,8 Mt)

  • Ultraviolettilamppu ja osa taideteoksesta kullanvärisessä kehyksessä.

    Ultra­violetti­lamppu tutkinnan apuna

    Taideväärennösten tutkinta on viranomaisyhteistyötä. Tärkein yhteistyötaho poliisille Suomessa on valtion taidemuseo Kansallisgalleria ja sen taidehistorioitsijat, konservaattorit ja materiaalitutkijat. Poliisin pyynnöstä Kansallisgalleria tekee väärennetyksi epäillyn taiteen aitoustutkimukset. Ne ovat perusta poliisin esitutkinnalle ja syyteharkinnalle.

    Kuva Poliisimuseo, Jarkko Järvinen

    Lataa kuva (5,2 Mt)

  • Väärennetty aitoustodistus taulun takana. Kuvan tekstistä ei saa kokonaan selvää, mutta siitä voi päätellä, että tekstissä väitetään Järnefeltin tyttären todistavan työn aitouden.

    Väärennetty aitous­todistus

    Poliisi tutkii, onko väärennöksen välittäjä tiennyt sen alkuperään liittyvistä epäilyistä, jotka hänen olisi pitänyt tarkistaa, ennen kuin hän myi työn aitona. Taidemarkkinoilla on "vintiltä löytyneitä" arvoteoksia epämääräisillä taustatiedoilla tai kokonaan ilman niitä. Väärennetyn teoksen mukana voi olla valheellinen aitoustodistus.

    Keskusrikospoliisin operaatio FAKEssa paljastui Eero Järnefelt -väärennös "Kukkia ikkunalla, 1910". Taulun takana on väärennetty aitoustodistus. Mallina maalaukselle käytettiin huutokauppaluettelon kuvaa Järnefeltin työstä "Kukkia ikkunalaudalla" vuodelta 1918. Järnefeltin teoksen lähtöhinta oli 7 000–10 000 euroa.

    Kuva Poliisimuseo, Jarkko Järvinen

    Lataa kuva (6,5 Mt)

  • Mustavalkokuva, jossa laboratoriotakkiin pukeutunut mies istuu pöydän ääressä tutkimassa tarkasti lasipulloa. Vieressä pöydällä on kymmeniä erilaisia lasipulloja.

    Sormenjälkien tutkimista

    Rikosmuseon hoitaja, asessori Viljo Vathén tutkii sormenjälkiä vuonna 1955. Vathénin värikkäät opastukset Rikosmuseossa olivat kuuluisia siitä, että osa vieraista tuli huonovointisiksi.

    Kuva Poliisimuseo, Rikosmuseon kokoelma

    Lataa kuva (3,5 Mt)

  • Mustavalkokuva, jossa pöydällä on suurikokoinen ja moniosainen valokuvauslaite. 

    Mikro­valokuvaus­kone

    Rikosmuseon kokoelma valottaa rikostutkimuksen historiaa ja kehitystä. Rikostutkimus­keskukseen hankittiin tämä mikro­valokuvauskone 1920–1930-luvulla.

    Kuva Poliisimuseo, Rikosmuseon kokoelma

    Lataa kuva (13,1 Mt)

  • Leveäteräinen kirves, jossa puinen kahva, kirveen takana puinen säilytyslaatikko.

    Pyövelin mestaus­kirves 

    Kuopion läänin pyövelin mestauskirves ja sen säilytys­laatikko 1700-luvun jälkipuolelta. Leveäteräistä kirvestä käytettiin kaulankatkaisuun.

    Kuva Poliisimuseo, Rikosmuseon kokoelma

    Lataa kuva (6,8 Mt)

  • Ruskeat, ruttuiset nahkakengät, joissa on pystyssä kymmeniä värikkäitä nuppineuloja eri puolilla kenkiä.

    Bodominjärven murhiin liittyvät kengät

    Bodominjärvellä Espoossa tapahtui vuonna 1960 kolmoismurha, jonka tekijä on edelleen selvittämättä. Poliisi otti esitutkinnan yhteydessä talteen epäillyn kengät laboratoriotutkimuksia varten. Kenkiin on merkitty nuppineuloilla kohdat, joissa oli verijälkiä.

    Kuva Poliisimuseo, Rikosmuseon kokoelma

    Lataa kuva (1,6 Mt)

  • Mustavalkokuva, jossa kolme miestä seisoo pakettiauton edessä. Yhdellä miehistä on poliisin virkapuku ja kahdella siviiliasu. Taustalla näkyy tiilirakennus.

    Rikospoliisin tutkimus­auto

    Ensimmäinen rikospoliisin tutkimusauto tuli Helsingin poliisilaitokselle vuonna 1951.

    Kuva Poliisimuseo, Rikosmuseon kokoelma

    Lataa kuva (2,0 Mt)

  • Mustavalkokuva, jossa laboratoriotakkiin pukeutunut mies seisoo arkistohuoneessa. Huoneen seinät ovat täynnä puisia arkistolaatikostoja. Mies tarkastelee yhdestä laatikosta ottamaansa paperia.

    Tuntomerkki­toimiston arkisto

    Erityyppinen tiedon kerääminen ja henkilörekisteröinti ovat kuuluneet rikospoliisin menetelmiin. Rikostutkimus­keskuksen tuntomerkkitoimisto keräsi rikollisista muun muassa sormenjälki- ja valokuvakokoelmaa sekä pilkkanimi­kortistoja.

    Kuva Poliisimuseo, Rikosmuseon kokoelma

    Lataa kuva (1,3 Mt)

  • Mustavalkokuva, jossa neljä miestä tutkii autotallin sisällä olevaa autoa.

    Salakuljettajien auto

    Kieltolaki työllisti poliisia vuosina 1919–1932. Vaikka lakia säädettäessä oli tarkoitus turvata moraali, kitkeä rikollisuutta ja pahoja tapoja, tapahtui täysin päinvastoin. Viinan salakuljetus ja kauppa alkoivat kukoistaa, ja rikollisuus kasvoi moninkertaiseksi.

    Kuvassa Helsingin poliiseja tutkii pirtun salakuljettajien autoa.

    Kuva Poliisimuseo, Rikosmuseon kokoelma

    Lataa kuva (1,3 Mt)