Navigointivalikko

Kuvapankki sisältö

Kuvapankki

Kuvapankistamme löydät Poliisimuseon näyttelyihin ja poliisihistoriaan liittyviä valokuvia. Voit käyttää kuvapankin kuvia ilmaiseksi esimerkiksi lehtijutuissa ja esitelmissä, jotka liittyvät poliisin historiaan ja Poliisimuseoon.

Merkitsethän kuvan yhteyteen, että kuva on Poliisimuseon kokoelmista (esimerkiksi: ”Kuva Poliisimuseo”). Tarkemman tiedon kuvalähteestä löydät jokaisen kuvan yhteydestä.

Kuvaan liittyvät tiedot näet klikkaamalla kuvaa tai sen nimeä. Samasta paikasta voit myös ladata kuvan omalle koneellesi suuremmassa koossa.

Kuvapankki toimii paremmin isolla näytöllä kuin kännykällä.

Jos kuvapankin kuvissa ei ole etsimääsi kuvaa, voit ottaa yhteyttä maksulliseen kuvapalveluumme.

Lisätietoa maksullisesta kuvapalvelusta

Kuvapankki kuvagalleria

  • Näyttelyn tunnuskuva museotilassa, kuvassa lukee: Poliisi paikalla!

    Poliisi paikalla!

    Miten poliisin työ on muuttunut vuosikymmenten aikana? Mitä teki kyytirättäri, entä huoltopoliisi? Milloin Suomen ensimmäiset nettipoliisit aloittivat työnsä?

    Poliisimuseon Poliisi paikalla! -perusnäyttely vastaa näihin ja moniin muihin kysymyksiin. Perusnäyttelyssä kerromme niin noitavainoista, henkirikoksista, valtionpetoksista kuin nykypäivän kyberrikollisuudestakin.

    Kuva Poliisimuseo

    Lataa kuva (1,6 Mt)

  • Näkymä museon näyttelystä. Kuvassa muun muassa seinässä oleva Poliisi-kyltti ja Poliisi – pääsy kielletty -nauhaa, taustalla olevalla seinällä aseita.

    Näkymä perusnäyttelyyn

    Poliisi paikalla -näyttelyssä pääset kulkemaan pitkin katuja ja kujia, joiden varsilla poliisin arjen työ tapahtuu. Esillä on eri aikakausien "rikollista maisemaa": rikoksia, onnettomuuksia ja poliisin asiakkaiden elämän nurjaa puolta.

    Kuva Poliisimuseo, Jarkko Järvinen

    Lataa kuva (7,4 Mt)

  • Puinen rekisteröintituoli, jossa rikoksesta epäiltyjä kuvattiin poliisin rekisteriin. Etualalla on valokuvaamiseen liittyvä suurikokoinen lamppu.

    Epäiltyjen rekisteröinti­tuoli

    Poliisimuseon perusnäyttelyssä museovieras voi tutkailla muun muassa näkymää huoneeseen, jossa on vanha epäiltyjen rekisteröintituoli. Rikoksista epäillyistä otettiin valokuvat, kun he istuivat tuolissa.

    Museovieraat voivat Poliisimuseossa myös itse istua vastaavaan tuoliin.

    Kuva Poliisimuseo

    Lataa kuva (1,8 Mt)

  • Poliisiasuinen lapsi leikkii Poliisimuseon lastenosastolla. Hänellä on kädessään suurennuslasi, jolla hän katsoo poliisipikkuautoa. Lapsi istuu liikennematon päällä, takana näkyy poliisiaiheinen sarjakuvaseinä.

    Poliisikamari Pokelassa riittää tekemistä

    Lasten omalla osastolla eli poliisikamari Pokelassa riittää tekemistä: lapset voivat esimerkiksi istua pienen poliisiauton rattiin ja leikkiä poliisitalon leluilla. Pokelassa saa koskea esineisiin!

    Pukukaapista löytyy aarre: siellä on lapsille sopivia poliisihaalareita, joita pikkupoliisit voivat pitää päällään museovierailun ajan.

    Kuva Poliisimuseo, Reetta Lepistö

    Lataa kuva (9,3 Mt)

  • Pitkäkarvainen kissa, jolla on korvat pystyssä ja pieni poliisihattu päässä, on makuuasennossa lattialla etutassut edessä vierekkäin. Taustalla näkyy sumeasti Poliisimuseon näyttelytilaa.

    Poliisikissa Aamu

    Poliisimuseon somepoliisikissana on toiminut vuodesta 2015 alkaen norjalainenmetsäkissa Aamu.

    Poliisikissalla on oma Facebook-sivu, jossa se kertoo arjestaan ja muistuttelee esimerkiksi heijastimen käytön tärkeydestä. Aamu-kissan piirroshahmo seikkailee Poliisimuseon näyttelytiloissa, ja lapset voivat ottaa museokierrokselle mukaan ”Etsi rosvo poliisikissa Aamun kanssa" -tehtävävihkon. Aamu vierailee vain harvoin Poliisimuseon tapahtumissa.

    Poliisikissa Aamun Facebook-sivulle

    Kuva Jenna Lehtonen

    Lataa kuva (5,7 Mt)

  • Yleiskuva Poliisimuseon erikoisnäyttelystä, jossa on esillä muun muassa poliisin autoja ja moottoripyöriä.

    Maijat ja möröt -näyttelyssä historiaa ja nykypäivää

    "Maijat ja möröt – Poliisin ajoneuvoja maastossa ja maanteillä" -erikoisnäyttelyssä museovieraat pääsevät tutustumaan poliisin autoihin, moottoripyöriin, skoottereihin, moottorikelkkoihin ja mönkijöihin. Näyttely kertoo sekä poliisin ajoneuvojen historiasta että nykytilanteesta.

    Kuva Poliisimuseo, Roosa Lehtonen

    Lataa kuva (19 Mt)

  • Poliisimoottoripyörä.

    Maailman nopein poliisimoottoripyörä

    Maijat ja möröt -erikoisnäyttelyssä on esillä esimerkiksi maailman nopein poliisimoottoripyörä, Kawasaki Ninja H2 SX. Muita ajoneuvoja näyttelyssä ovat muun muassa Saab 99, Dodge Aspen Police Special ja Volvo 244 DL.

    Kuva Poliisimuseo, Roosa Lehtonen

    Lataa kuva (10,6 Mt)

  • Tumma pakettiauto pysähtyneenä tielle kaupunkimaisemassa.

    Mörkö eli kuori­suojattu miehistön­kuljetus­auto

    Maijat ja möröt -näyttelyn nimessäkin mainittu "Mörkö" on lempinimi joukkojenhallintapoliisin tummalle kuorisuojatulle miehistönkuljetusautolle. Autoon mahtuu useita JOUHA- eli joukkojenhallintapoliiseja. Auton takaosassa on eristetty tila kiinniotettuja henkilöitä varten.

    Kuva Sami Hätönen

    Lataa kuva (6 Mt)

  • Tumma panssaroitu maastoautotyyppinen auto pysähtyneenä kerrostalon eteen. Auton kyljessä lukee

    Hevi eli panssaroitu ja luodin­kestävä auto

    Poliisi otti käyttöön Hevi-autot eli panssaroidut ja luodinkestävät autot vuonna 2019. Hevi-autoja käytetään esimerkiksi yleisötilaisuuksissa, valtiovierailujen aikana ja partioinnissa. Niissä on samat tekniset välineet kuin tavallisissa partioautoissa.

    Kuva Sami Hätönen

    Lataa kuva (10,2 Mt)

  • Etualalla ilmassa poliisin miehittämätön ilma-alus (UAS) eli drone. Taustalla alusta ohjaava virkapukuinen poliisi ja autoja.

    Miehittämättömät ilma-alukset

    Poliisi hyödyntää miehittämättömiä ilma-aluksia (UAS) eli droneja erilaisissa etsinnöissä. Niiden avulla voidaan myös dokumentoida rikospaikkoja ja välittää videokuvaa operaation johdolle, esimerkiksi valtiovierailujen ja itsenäisyyspäivän tapahtumien yhteydessä.

    Kuva Sami Hätönen

    Lataa kuva (8,5 Mt)

  • Vanha tumma avomallinen kuljetusauto, jonka kyydissä istuu kymmenkunta henkilöä.

    Turun poliisilaitoksen auto vuodelta 1910

    Turun poliisilaitos hankki vuonna 1910 auton, jonka avulla voitiin kuljettaa nopeasti suurehko määrä poliiseja. Poliisimestari totesi, että Turun epätasaisilla kaduilla tarvittiin "kaikkein parhaimmista materiaaleista tehty kone".

    Kuva Poliisimuseo

    Lataa kuva (3,9 Mt)

  • Mustavalkokuva, jossa kolme miestä seisoo pakettiauton edessä. Yhdellä miehistä on poliisin virkapuku ja kahdella siviiliasu. Taustalla näkyy tiilirakennus.

    Rikospoliisin tutkimus­auto

    Ensimmäinen rikospoliisin tutkimusauto tuli Helsingin poliisilaitokselle vuonna 1951.

    Kuva Poliisimuseo, Rikosmuseon kokoelma

    Lataa kuva (2,0 Mt)

  • Talvimaisemassa vanha vaaleasävyinen poliisiauto, jonka vieressä on kaksi vanhaa moottorikelkkaa. Kelkkojen kyydissä poseeraa kaksi henkilöä.

    Tiettömien taipaleiden lumikiitäjät

    Moottorikelkat olivat uutuuksia poliisissa vuonna 1963. Kuvassa poliisit esittelevät "tiettömien taipaleiden lumikiitäjiä" ja DeSoto -autoa.

    Kuva Poliisimuseo

    Lataa kuva (4,3 Mt)

  • Leveäteräinen kirves, jossa puinen kahva, kirveen takana puinen säilytyslaatikko.

    Pyövelin mestaus­kirves 

    Kuopion läänin pyövelin mestauskirves ja sen säilytys­laatikko 1700-luvun jälkipuolelta. Leveäteräistä kirvestä käytettiin kaulankatkaisuun.

    Kuva Poliisimuseo, Rikosmuseon kokoelma

    Lataa kuva (6,8 Mt)

  • Ruskeat, ruttuiset nahkakengät, joissa on pystyssä kymmeniä värikkäitä nuppineuloja eri puolilla kenkiä.

    Bodominjärven murhiin liittyvät kengät

    Bodominjärvellä Espoossa tapahtui vuonna 1960 kolmoismurha, jonka tekijä on edelleen selvittämättä. Poliisi otti esitutkinnan yhteydessä talteen epäillyn kengät laboratoriotutkimuksia varten. Kenkiin on merkitty nuppineuloilla kohdat, joissa oli verijälkiä.

    Kuva Poliisimuseo, Rikosmuseon kokoelma

    Lataa kuva (1,6 Mt)

  • Auervaaran kirjoituskoneella kirjoittama ruotsinkielinen kirje, jonka paperi on kellertynyt. Varsinaista tekstiä on 17 riviä, ja niillä Auervaara kertoo lämpimistä tunteistaan kirjeen saajaa kohtaan.

    Romanssihuijari Auervaaran kirje

    Du min älskade lilla ängel! Rakas pieni enkelini! Näin aloitti tunnettu romanssihuijari ja ammattirikollinen Ruben Oskar Auervaara yhden lukuisista huijauskirjeistään. Auervaaran (oikealta nimeltään Jansson) kirje on päivätty 29.3.1939. Hän kävi samoihin aikoihin kirjeenvaihtoa monien muiden naisten kanssa. Välillä kirjeet on allekirjoitettu nimellä Ruben, toisinaan taas Erkki, Erik tai vaikkapa Toje, kuten tässä kirjeessä. Kirjeiden kieli oli tarpeen mukaan joko ruotsi tai suomi.

    Auervaara houkutteli sanomalehti-ilmoituksilla naisia kirjeenvaihtoon kanssaan, ja huijasi heiltä rahaa sekä muuta omaisuutta muun muassa avioliittolupauksin.

    Kuva Poliisimuseo

    Lataa kuva (1,3 Mt)

  • Kypärä, jonka suojakankaassa on viilto ja suojavisiirissä iskun jälki.

    Poliisin hengen pelastanut suojakypärä

    Varusteilla on tärkeä merkitys poliisien työturvallisuudessa. Poliisimuseon kokoelmiin kuuluu kypärä, jonka suojakankaassa on viilto ja suojavisiirissä iskun jälki. Kypärää käytti Oulun poliisilaitoksen vaativien tilanteiden erikoisryhmän poliisi tammikuussa 2015. Poliisi oli menossa ottamaan kiinni miestä, joka oli surmannut ravintolassa kaksi henkilöä ja haavoittanut kahta muuta. Kiinniottotilanteessa mies löi poliisia kirveellä.

    Poliisin hengen pelasti uudenmallinen suojakypärä ja sen paksu visiiri. Poliisi pystyi palaamaan takaisin työtehtäviin hengenvaarallisen tilanteen jälkeen.

    Kuva Poliisimuseo

    Lataa kuva (3,3 Mt)

  • Mustavalkokuva, jossa parikymmentä poliisilaitoksen henkilökuntaan kuuluvaa henkilöä poseeraa kameralle kivirakennuksen edessä. Osa ryhmästä istuu ja osa seisoo, lisäksi neljä henkilöä istuu hevosen selässä. Suurin osa henkilöistä on pukeutunut poliisin virkapukuun.

    Poliiseja Kuopiossa vuonna 1913

    Kuopion poliisilaitoksen henkilökuntaa vuonna 1913.

    Kuva Poliisimuseo

    Lataa kuva (4,8 Mt)

  • Mustavalkokuva, jossa virkapukuinen poliisi soittaa puhelimella työpöydän ääressä.

    Puhelimet ahkerassa käytössä jo 1900-luvun alussa

    Puhelimet olivat ahkerassa käytössä Helsingin poliisilaitoksella jo 1900-luvun alussa.

    Kuva Poliisimuseo, Rikosmuseon kokoelma, A. Rosenberg

    Lataa kuva (4,5 Mt)

  • Mustavalkokuva, jossa Helsingin rautatieasemalla poliiseja partioimassa, aikuisia ja lapsia seisoo ja kävelee matkalaukkuineen.

    Pakoon ilma­pommituksia

    Sodan aikana poliisi valvoi kotirintamalla väestön liikkumista ja evakuointia. Kuvassa on helsinkiläisiä rautatieasemalla lähdössä pakoon ilmapommituksia 27.2.1944. Väkijoukon keskellä on poliiseja.

    Kuva Poliisimuseo

    Lataa kuva (3,5 Mt)

  • Kolme virkapukuista poliisia opastaa olympiaurheilijoita. Kuvassa on myös lapsia ihailemassa urheilijoita. Taustalla on lipputankoja, joissa on eri maiden lippuja.

    Poliisi Helsingin olympialaisissa

    Poliisin edustavuus kansainvälisen yleisön silmissä mietitytti ennen Helsingin olympialaisia 1952. Sotilaallista pukeutumista ja käytöstä haluttiin muuttaa rennommaksi ja ajanmukaiseksi. Pohjoismaissa oli sama suuntaus, ja siviilimäinen "herrasmiespoliisin" puku tuli ensin käyttöön Suomessa. Ennen olympialaisia konstaapelit saivat kielikoulutusta sekä ohjeistusta esiintymiseen, käyttäytymiseen ja yleisöpalveluun.

    Kuva Poliisimuseo

    Lataa kuva (2,4 Mt)

  • Mustavalkokuva, jossa virkapukuinen naispoliisi tarkastaa kuorma-autoilijan paperit.

    Naispoliisi liikenne­valvonnassa 1980–1990-luvulla

    Rikospoliisi palkkasi 1900-luvun alussa siveyspoliiseiksi naisia. Heistä tuli 1920-luvulla huoltopoliiseja, jotka muun muassa huolehtivat pidätetyistä naisista, aviottomista äideistä ja “kulkurilapsista”.

    Ensimmäinen naispoliisikurssi pidettiin vuonna 1923. Naispoliisien koulutus, asema ja palkka olivat pitkään heikommat kuin miehillä. Miehet ja naiset saivat saman poliisikoulutuksen 1970-luvulta alkaen, ja naiset tulivat tuolloin myös järjestyspoliisiin. Vuonna 2019 naisia oli kaikissa poliisitehtävissä paitsi valmiusyksikössä.

    Kuvassa naispoliisi tarkastaa kuorma-autoilijan paperit 1980–1990-luvulla.

    Kuva Poliisimuseo

    Lataa kuva (4,2 Mt)

  • Mustavalkokuva, jossa laboratoriotakkiin pukeutunut mies istuu pöydän ääressä tutkimassa tarkasti lasipulloa. Vieressä pöydällä on kymmeniä erilaisia lasipulloja.

    Sormenjälkien tutkimista

    Rikosmuseon hoitaja, asessori Viljo Vathén tutkii sormenjälkiä vuonna 1955. Vathénin värikkäät opastukset Rikosmuseossa olivat kuuluisia siitä, että osa vieraista tuli huonovointisiksi.

    Kuva Poliisimuseo, Rikosmuseon kokoelma

    Lataa kuva (3,5 Mt)

  • Mustavalkokuva, jossa pöydällä on suurikokoinen ja moniosainen valokuvauslaite. 

    Mikro­valokuvaus­kone

    Rikosmuseon kokoelma valottaa rikostutkimuksen historiaa ja kehitystä. Rikostutkimus­keskukseen hankittiin tämä mikro­valokuvauskone 1920–1930-luvulla.

    Kuva Poliisimuseo, Rikosmuseon kokoelma

    Lataa kuva (13,1 Mt)

  • Mustavalkokuva, jossa laboratoriotakkiin pukeutunut mies seisoo arkistohuoneessa. Huoneen seinät ovat täynnä puisia arkistolaatikostoja. Mies tarkastelee yhdestä laatikosta ottamaansa paperia.

    Tuntomerkki­toimiston arkisto

    Erityyppinen tiedon kerääminen ja henkilörekisteröinti ovat kuuluneet rikospoliisin menetelmiin. Rikostutkimus­keskuksen tuntomerkkitoimisto keräsi rikollisista muun muassa sormenjälki- ja valokuvakokoelmaa sekä pilkkanimi­kortistoja.

    Kuva Poliisimuseo, Rikosmuseon kokoelma

    Lataa kuva (1,3 Mt)

  • Mustavalkokuva, jossa neljä miestä tutkii autotallin sisällä olevaa autoa.

    Salakuljettajien auto

    Kieltolaki työllisti poliisia vuosina 1919–1932. Vaikka lakia säädettäessä oli tarkoitus turvata moraali, kitkeä rikollisuutta ja pahoja tapoja, tapahtui täysin päinvastoin. Viinan salakuljetus ja kauppa alkoivat kukoistaa, ja rikollisuus kasvoi moninkertaiseksi.

    Kuvassa Helsingin poliiseja tutkii pirtun salakuljettajien autoa.

    Kuva Poliisimuseo, Rikosmuseon kokoelma

    Lataa kuva (1,3 Mt)