Murupolku
Navigointivalikko
Kuvapankki sisältö
Kuvapankki
Kuvapankistamme löydät Poliisimuseon näyttelyihin ja poliisihistoriaan liittyviä valokuvia. Voit käyttää kuvapankin kuvia ilmaiseksi esimerkiksi lehtijutuissa ja esitelmissä, jotka liittyvät poliisin historiaan ja Poliisimuseoon.
Merkitsethän kuvan yhteyteen, että kuva on Poliisimuseon kokoelmista (esimerkiksi: ”Kuva Poliisimuseo”). Tarkemman tiedon kuvalähteestä löydät jokaisen kuvan yhteydestä.
Kuvaan liittyvät tiedot näet klikkaamalla kuvaa tai sen nimeä. Samasta paikasta voit myös ladata kuvan omalle koneellesi suuremmassa koossa.
Kuvapankki toimii paremmin isolla näytöllä kuin kännykällä.
Jos kuvapankin kuvissa ei ole etsimääsi kuvaa, voit ottaa yhteyttä maksulliseen kuvapalveluumme.
Lisätietoa maksullisesta kuvapalvelusta
Kuvapankki kuvagalleria
-
Poliisi paikalla!
Miten poliisin työ on muuttunut vuosikymmenten aikana? Mitä teki kyytirättäri, entä huoltopoliisi? Milloin Suomen ensimmäiset nettipoliisit aloittivat työnsä?
Poliisimuseon Poliisi paikalla!
-perusnäyttely vastaa näihin ja moniin muihin kysymyksiin. Perusnäyttelyssä kerromme niin noitavainoista, henkirikoksista, valtionpetoksista kuin nykypäivän kyberrikollisuudestakin.Kuva Poliisimuseo
-
Näkymä perusnäyttelyyn
Poliisi paikalla
-näyttelyssä pääset kulkemaan pitkin katuja ja kujia, joiden varsilla poliisin arjen työ tapahtuu. Esillä on eri aikakausien "rikollista maisemaa": rikoksia, onnettomuuksia ja poliisin asiakkaiden elämän nurjaa puolta.Kuva Poliisimuseo, Jarkko Järvinen
-
Epäiltyjen rekisteröintituoli
Poliisimuseon perusnäyttelyssä museovieras voi tutkailla muun muassa näkymää huoneeseen, jossa on vanha epäiltyjen rekisteröintituoli. Rikoksista epäillyistä otettiin valokuvat, kun he istuivat tuolissa.
Museovieraat voivat Poliisimuseossa myös itse istua vastaavaan tuoliin.
Kuva Poliisimuseo -
Poliisikamari Pokelassa riittää tekemistä
Lasten omalla osastolla eli poliisikamari Pokelassa riittää tekemistä: lapset voivat esimerkiksi istua pienen poliisiauton rattiin ja leikkiä poliisitalon leluilla. Pokelassa saa koskea esineisiin!
Pukukaapista löytyy aarre: siellä on lapsille sopivia poliisihaalareita, joita pikkupoliisit voivat pitää päällään museovierailun ajan.
Kuva Poliisimuseo, Reetta Lepistö
-
Maijat ja möröt
-näyttelyssä historiaa ja nykypäivää"Maijat ja möröt – Poliisin ajoneuvoja maastossa ja maanteillä"
-erikoisnäyttelyssä museovieraat pääsevät tutustumaan poliisin autoihin, moottoripyöriin, skoottereihin, moottorikelkkoihin ja mönkijöihin. Näyttely kertoo sekä poliisin ajoneuvojen historiasta että nykytilanteesta.Kuva Poliisimuseo, Roosa Lehtonen
-
Maailman nopein poliisimoottoripyörä
Maijat ja möröt -erikoisnäyttelyssä on esillä esimerkiksi maailman nopein poliisimoottoripyörä, Kawasaki Ninja H2 SX. Muita ajoneuvoja näyttelyssä ovat muun muassa Saab 99, Dodge Aspen Police Special ja Volvo 244 DL.
Kuva Poliisimuseo, Roosa Lehtonen
-
Mörkö eli kuorisuojattu miehistönkuljetusauto
Maijat ja möröt -näyttelyn nimessäkin mainittu "Mörkö" on lempinimi joukkojenhallintapoliisin tummalle kuorisuojatulle miehistönkuljetusautolle. Autoon mahtuu useita JOUHA- eli joukkojenhallintapoliiseja. Auton takaosassa on eristetty tila kiinniotettuja henkilöitä varten.
Kuva Sami Hätönen
-
Hevi eli panssaroitu ja luodinkestävä auto
Poliisi otti käyttöön Hevi-autot eli panssaroidut ja luodinkestävät autot vuonna 2019. Hevi-autoja käytetään esimerkiksi yleisötilaisuuksissa, valtiovierailujen aikana ja partioinnissa. Niissä on samat tekniset välineet kuin tavallisissa partioautoissa.
Kuva Sami Hätönen
-
Miehittämättömät ilma-alukset
Poliisi hyödyntää miehittämättömiä ilma-aluksia (UAS) eli droneja erilaisissa etsinnöissä. Niiden avulla voidaan myös dokumentoida rikospaikkoja ja välittää videokuvaa operaation johdolle, esimerkiksi valtiovierailujen ja itsenäisyyspäivän tapahtumien yhteydessä.
Kuva Sami Hätönen
-
Turun poliisilaitoksen auto vuodelta 1910
Turun poliisilaitos hankki vuonna 1910 auton, jonka avulla voitiin kuljettaa nopeasti suurehko määrä poliiseja. Poliisimestari totesi, että Turun epätasaisilla kaduilla tarvittiin "kaikkein parhaimmista materiaaleista tehty kone".
Kuva Poliisimuseo
-
Rikospoliisin tutkimusauto
Ensimmäinen rikospoliisin tutkimusauto tuli Helsingin poliisilaitokselle vuonna 1951.
Kuva Poliisimuseo, Rikosmuseon kokoelma
-
Tiettömien taipaleiden lumikiitäjät
Moottorikelkat olivat uutuuksia poliisissa vuonna 1963. Kuvassa poliisit esittelevät "tiettömien taipaleiden lumikiitäjiä" ja DeSoto
-autoa. Kuva Poliisimuseo
-
Pyövelin mestauskirves
Kuopion läänin pyövelin mestauskirves ja sen säilytyslaatikko 1700-luvun jälkipuolelta. Leveäteräistä kirvestä käytettiin kaulankatkaisuun.
Kuva Poliisimuseo, Rikosmuseon kokoelma
-
Bodominjärven murhiin liittyvät kengät
Bodominjärvellä Espoossa tapahtui vuonna 1960 kolmoismurha, jonka tekijä on edelleen selvittämättä. Poliisi otti esitutkinnan yhteydessä talteen epäillyn kengät laboratoriotutkimuksia varten. Kenkiin on merkitty nuppineuloilla kohdat, joissa oli verijälkiä.
Kuva Poliisimuseo, Rikosmuseon kokoelma
-
Poliiseja Kuopiossa vuonna 1913
-
Puhelimet ahkerassa käytössä jo 1900-luvun alussa
Puhelimet olivat ahkerassa käytössä Helsingin poliisilaitoksella jo 1900-luvun alussa.
Kuva Poliisimuseo, Rikosmuseon kokoelma,
A. Rosenberg -
Pakoon ilmapommituksia
Sodan aikana poliisi valvoi kotirintamalla väestön liikkumista ja evakuointia. Kuvassa on helsinkiläisiä rautatieasemalla lähdössä pakoon ilmapommituksia 27.2.1944. Väkijoukon keskellä on poliiseja.
Kuva Poliisimuseo
-
Poliisi Helsingin olympialaisissa
Poliisin edustavuus kansainvälisen yleisön silmissä mietitytti ennen Helsingin olympialaisia 1952. Sotilaallista pukeutumista ja käytöstä haluttiin muuttaa rennommaksi ja ajanmukaiseksi. Pohjoismaissa oli sama suuntaus, ja siviilimäinen "herrasmiespoliisin" puku tuli ensin käyttöön Suomessa. Ennen olympialaisia konstaapelit saivat kielikoulutusta sekä ohjeistusta esiintymiseen, käyttäytymiseen ja yleisöpalveluun.
Kuva Poliisimuseo
-
Naispoliisi liikennevalvonnassa 1980–1990-luvulla
Rikospoliisi palkkasi 1900-luvun alussa siveyspoliiseiksi naisia. Heistä tuli 1920-luvulla huoltopoliiseja, jotka muun muassa huolehtivat pidätetyistä naisista, aviottomista äideistä ja “kulkurilapsista”.
Ensimmäinen naispoliisikurssi pidettiin vuonna 1923. Naispoliisien koulutus, asema ja palkka olivat pitkään heikommat kuin miehillä. Miehet ja naiset saivat saman poliisikoulutuksen 1970-luvulta alkaen, ja naiset tulivat tuolloin myös järjestyspoliisiin. Vuonna 2019 naisia oli kaikissa poliisitehtävissä paitsi valmiusyksikössä.
Kuvassa naispoliisi tarkastaa kuorma-autoilijan paperit 1980–1990-luvulla.
Kuva Poliisimuseo
-
Sormenjälkien tutkimista
Rikosmuseon hoitaja, asessori Viljo Vathén tutkii sormenjälkiä vuonna 1955. Vathénin värikkäät opastukset Rikosmuseossa olivat kuuluisia siitä, että osa vieraista tuli huonovointisiksi.
Kuva Poliisimuseo, Rikosmuseon kokoelma
-
Mikrovalokuvauskone
Rikosmuseon kokoelma valottaa rikostutkimuksen historiaa ja kehitystä. Rikostutkimuskeskukseen hankittiin tämä mikrovalokuvauskone 1920–1930-luvulla.
Kuva Poliisimuseo, Rikosmuseon kokoelma
-
Tuntomerkkitoimiston arkisto
Erityyppinen tiedon kerääminen ja henkilörekisteröinti ovat kuuluneet rikospoliisin menetelmiin. Rikostutkimuskeskuksen tuntomerkkitoimisto keräsi rikollisista muun muassa sormenjälki- ja valokuvakokoelmaa sekä pilkkanimikortistoja.
Kuva Poliisimuseo, Rikosmuseon kokoelma
-
Salakuljettajien auto
Kieltolaki työllisti poliisia vuosina 1919–1932. Vaikka lakia säädettäessä oli tarkoitus turvata moraali, kitkeä rikollisuutta ja pahoja tapoja, tapahtui täysin päinvastoin. Viinan salakuljetus ja kauppa alkoivat kukoistaa, ja rikollisuus kasvoi moninkertaiseksi.
Kuvassa Helsingin poliiseja tutkii pirtun salakuljettajien autoa.
Kuva Poliisimuseo, Rikosmuseon kokoelma