Väärennöksiä, rikollista taidekauppaa, petoksia, rahanpesua ja kavalluksia – taiderikollisuus näyttäytyy monenlaisena.
Poliisimuseon uusi näyttely Väritetty totuus – Taiderikoksia Suomessa kertoo suomalaisista taiderikoksista, poliisin tekemästä esitutkinnasta ja viranomaisyhteistyöstä muun muassa Kansallisgallerian tutkijoiden kanssa.
Esillä museossa on esimerkiksi väärennettyä ”Gallen-Kallelaa”, ”Schjerfbeckiä” ja ”Picassoa”. Kaikki näyttelyn teokset kuuluvat nykyään Poliisimuseon kokoelmiin. Alun perin ne on takavarikoitu poliisin esitutkinnan yhteydessä ja tuomittu valtiolle rikoksentekovälineinä.
– Taiderikokset ovat osa organisoitua, ammattimaista ja kansainvälistäkin rikollisuutta. Taideväärennösten tekemisessä ei ole mitään romanttista. Niitä tehdään piittaamattoman ahneuden ja rahan ehdoilla, samoin kuin väärennetään esimerkiksi lenkkitossuja tai äidinmaidon vastiketta, sanoo museon intendentti Tiina Tuulasvaara-Kaleva.
Huijarit tuhoavat suomalaista kulttuuriperintöä
Suomessa taidevarkauksia on harvoin ja taiderikollisuudessa korostuvat taideväärennökset ja niillä tehtävä kauppa. Taideväärennöksillä tehdyt petokset ja rikollinen kauppa lähtivät nousuun 1980-luvulla. Suomessa runsaasti väärennettyjä taiteilijoita ovat esimerkiksi Akseli Gallen-Kallela, Helene Schjerfbeck, Eero Järnefelt, Nikolai Lehto ja Reidar Särestöniemi.
– Taideväärennösten tehtailu perustuu markkinoihin: mitä ostetaan, sitä myös väärennetään. Väärennökset ovat rikoksia alkuperäisiä taiteilijoita, huijattua asianomistajia ja kansallista kulttuuriperintöä vastaan. Jokainen väärennetty teos alentaa ja tuhoaa kulttuuriperintöä. Väärennökset vääristävät taidemarkkinoita sekä vievät töitä ja toimeentuloa nykyisiltäkin taiteilijoilta.
Vuodesta 2009 alkaen Operaatio FAKEn eli Keskusrikospoliisin tutkimien taiderikosten vahingot ovat olleet Suomessa lähes 20 miljoonaa euroa.
– Taiderikoksilla petettyjen joukossa on varakkaita keräilijöitä ja tavallisia kansalaisia, jotka menettivät säästönsä ostaessaan "arvotaidetta". Petetyiksi ovat tulleet niin taiteen harrastajat, alan ammattilaiset kuin taidemuseotkin. Todennäköisesti osa väärennösten ostajista ei ole ottanut yhteyttä poliisiin. Syynä voi olla tietämättömyys, häpeä tai jopa halu ”laittaa vahinko kiertämään”, Tuulasvaara-Kaleva arvioi.
Näyttelyn teemoja sosiaalisessa mediassa
Väritetty totuus -näyttely on esillä Poliisimuseossa 26.3.2021 alkaen. Museo on koronavirustilanteen takia yleisöltä suljettu, mutta esittelemme näyttelyn teemoja sosiaalisen median kanavillamme. Luvassa on esimerkiksi vierailuja näyttelytiloissa ja Keskusrikospoliisin tutkijoiden haastattelu.
Yleisö pääsee tutustumaan näyttelyyn paikan päällä museossa heti, kun koronatilanteen takia asetettuja yleisörajoituksia voidaan purkaa.
